你這樣做

jatkuvia pommituksiä päähän. ystävälliset ihmiset Lontoossa saavat minut hymyilemään. something deep inside- tunne on kadoksissa ja kehoni kaipaa sen, eikä Tesla Boyn biisi palauta sitä enää. erilaista maailmaa ja metrossa huutelu sekä pitkäaikainen kurkkukipu siitä ja homeesta. homeisen hostellin lattiat kuvottavat edelleenkin, unelmien toteuttamisen odottava suru, kaikkien suklaapatukoiden matkalta syönti. olen väsynyt. enkä halua puhua.

 elämä ilman suudelmia.

and I'm lost in my head

kaipaan lämpöä, ymmärrän asioita, silmiäni kirveltää kun loistava valo tekee mydriaasin puppileihin yössä, liian paljon sanoja kirjoitettavaksi joista en pidä,en halua liikkua peitostani pois, haluan vaan sinne missä olet, kuvat kuvaavat puhtaasti mun tunteita täällä hetkellä.